Tunnistatko ongelman: lapsen pikkulelut lojuvat lattialla ja jäävät kipeästi jalan alle. Pikkusälää on myös vaikea saada järkevästi siivottua, jos sille ei ole mietittyjä paikkoja. Meillä apuun tulivat vanhat peltipurkit, joita olin aluksi ostellut vailla sen kummempaa suunnitelmaa.

Aluksi purkit olivat käytössä ompelu- ja askartelutarvikkeiden säilytyspaikkoina. Napit, neulat, pitsit, helmet ja muut vastaavat ovat ihan täydellistä säilytettävää tällaisiin purkkeihin. Lisäksi purkeissa säilyttäminen on paljon helpompaa ja kauniimpaa kuin epämääräiset pussukat jossakin kaapin pohjalla.

Kun tyttäreni kasvoi isommaksi, alkoi talouteen tulvia kaikenlaista pientä tavaraa. Pääsiäismunan yllätyksiä, joita ei kerta kaikkiaan SAA heittää pois, hiuslenkkejä, pinnejä, avaimenperiä, kulkusia, silkkinauhoja, pieniä koruja, you name it. Hiukan myöhemmin kuvioihin tulivat pikkuruiset prinsessalelut ja prinsessojen vielä pienemmät tarvikkeet. Suolataikinasta askarrelluille pikkumöykyillekin tarvittiin oma säilytyspaikkansa (möykkyjäkään ei saa heittää pois, vaikka niitä on säilytetty jo kaksi vuotta). Purkkikokoelmastani liikeni muutamia tyttären tarpeisiin, ja lisää on ostettu matkan varrella.

Purkkeja on helppo löytää kirpputoreilta, joten tarjonnasta ei ole pulaa, mutta aivan kaikkea ei kannata ostaa. Näillä vinkeillä vältyt niiltä virheiltä, jotka minä tein aluksi.

1) Tarkista kunto

Ellet aio pitää purkkia vain koristeena, ei kannata ostaa sellaista, jossa on ruostetta. Varsinkin purkin sisällä oleva ruoste estää oikeastaan minkään tavaran säilyttämisen purkissa. Tarkista myös haju. Jos purkki haisee pahalta, tarttuu haju myös kaikkeen, mitä siellä aikoo säilyttää.

2) Älä säilytä purkissa ruokaa

Vanhat peltipurkit eivät ole paras paikka säilyttää ruoka-aineita. Ainakin omat myslini opiskeluaikoina homehtuivat peltipurkkiin. Parempi vaihtoehto on säilyttää ruoka pussissa ja laittaa pussi purkkiin.

3) Älä maksa liikaa

Itse olen maksanut suurimmasta osasta purkkejani noin vitosen kappaleelta, pienemmistä vähemmän. Hintapyynnöt ovat joistain purkeista kovia, mutta jätän sellaiset tosikeräilijöille. Ehkä ne ovatkin harvinaisempia purkkeja, joista asiansa tunteva keräilijä maksaa mielellään, mutta minä en kerää harvinaisuuksia vaan käytännöllisiä kaunottaria. Toisaalta hinnat ylipäänsä tällaisten kirppisaarteiden suhteen ovat varmasti viime vuosina nousseet.

4) Valitse oma tyyli

Kaikki vanhat peltipurkit sopivat periaatteessa yhteen, mutta halutessaan voi erikoistua vaikka retropurkkeihin, kahvipurkkeihin tai muuhun tiettyyn alalajiin. Omaa silmääni viehättävät erityisesti kukkakuvioiset purkit, mutta vanhat Aarikan purkit menevät hyvin niiden kaverina. Aarikat on tullut ostettua joskus kauan aikaa sitten, enkä viitsi niitä erikseen myydä pois, vaikkeivät ne tämän hetken kukkatyyliini kuulukaan.

5) Osta erikokoisia purkkeja

Suurin osa purkeista on kokoluokaltaan kahvipurkin luokkaa, mutta myös pienempiin (tai isompiin) purkkeihin kannattaa satsata. Esimerkiksi vanhat mauste- tai lääkerasiat ovat oivia säilytysrasioita pienelle ompelutavaralle.

En oikeastaan koskaan alkanut varsinaisesti keräillä peltipurkkeja, mutta kun olen ahkerasti kiertänyt kirpputorilta toiselle, on purkkejakin karttunut. Joku voisi jo kutsua tätä kokoelmaksi, mutta en ota purkkejani niin tosissaan kuin oikeat keräilijät, koska purkkien osteluni on sattumanvaraista ja päämäärätöntä. En myöskään ole pitkään aikaan ostanut uusia purkkeja, koska juuri nyt ei ole tarvittu säilytyspaikkaa millekään, eikä myöskään ole tullut kivoja purkkeja halvalla vastaan.

Vielä kun saisi lapset siivoamaan tavaransa purkkeihin!